Kansi ja kartta

Asiat ovat edenneet ripeää vauhtia. Minulla on ollut myönteinen kustannuspäätös vasta kuukauden, ja Koivu ja pihlajalla on jo kansikuva, takakansiteksti ja kartta. :) Nämä uuden kirjan syntymisen hetket ovat olleet juuri niin upeita kuin muistinkin. 

Tällä kertaa takakansitekstin teki kustantaja, toki minun kanssani keskustellen. Tämä on kyllä sellainen vaihe, jonka ulkoistin kustantajalle oikein mielelläni, sen verran hikistä hommaa takakansitekstien itse tekeminen on ollut. Kansikuva on kirjailija J.S. Meresmaan käsialaa. 

Tässä takakansiteksti: ”Tanssijattaren urasta haaveileva Larissa Morei saapuu piiaksi Hollingsin kartanoon. Isäntä Valdemar on ankara ja muodollinen, mutta muut osoittautuvat miellyttäviksi, erityisesti kartanon isännän nuorempi poika, taiteellinen Henrik. Vähitellen pihlajainen Larissa saa huomata, miten kipeästi roihuavat tunteet ja kielletty rakkaus voivat polttaa.

Larissan sisarpuoli Tiziana työskentelee Kurjenkylän kukkakaupassa ja haaveilee itsenäisestä elämästä sievässä mökissä. Koivuisen kaunottaren osa ei ole kuitenkaan kadehdittava. Vanhemmat haluavat naittaa alaikäisen tyttärensä vastoin tämän tahtoa, minkä Florenian maan vanhoillinen laki sallii. Tiziana ei ole valmis alistumaan, mutta pystyykö hän vastustamaan, kun lähes kaikki ovat häntä vastaan?

Koivu ja pihlaja on romanttinen fantasiaromaani, jossa ainutlaatuiseen puukansaan kuuluvat sisarukset kamppailevat saavuttaakseen onnensa. Tarjolla on kattaus kepeää romantiikkaa, normeja ja rajoja ylittävää rakkautta mutta myös vakavia kysymyksiä yksilön oikeudesta valita oma polkunsa. Koivu ja pihlaja on kirjailijan kolmas romaani. Aikaisemmin hän on julkaissut keijuista kertovat romaanit Dionnen tytöt (2016) ja Salaisuuksia Delobrianissa (2018).”

Ja tässä kartta. Kustantaja sanoi heti, että kirjaan pitää saada kartta. Olin ehdottomasti samaa mieltä - ja olisin ehdottanut sitä itse, jos ei kustantaja olisi ehtinyt ensin - Koivu ja pihlajassa on kuitenkin useampi tapahtumapaikka. Ja tykkään muutenkin fantasiakartoista, lukiessanikin aina innostun, jos bongaan fantasiakirjassa kuvitteellisen maan/maailman kartan. Minulla oli luonnos kartasta jo kauan ennen kustannussopimusta. Se oli oman kirjoittamiseni tueksi, että hahmoitan paikkojen sijainnit enkä tee kirjoittaessani mokia niiden kanssa. J.S. Meresmaa teki karvalakkiluonnoksestani salonkikelpoisen version.