Palautteiden sulattelua ja kirjastoiloa

Olen saanut jo useammalta esilukijalta palautetta Salaisuuksia Delobriandissa -käsiksestä,  ja kahdelta henkilöltä vielä odottelen sitä. Palautteissa on ollut asioita, jotka ovat saaneet minut kehräämään tyytyväisyydestä ja tuoneet uutta kirjoitusintoa. Asioita, joista olen saanut ahaa-elämyksiä, että näinhän tämä kohta tosiaan kannattaa kirjoittaa, miksen minä itse tätä hoksannut. Asioita, joita voin hyödyntää ja jotka kannattaa pitää mielessä myös uutta, joululomalla aloittamaani käsistä kirjoittaessani. Ja sainpa yhden aikamoisen mielensäpahoittamispalautteenkin. Yritän ajatella, että se on kuitenkin vain yhden ihmisen mielipide.

Jotenkin sitä luuli, että kun olen julkaissut jo yhden romaanin, osaisin jo kirjoittaa mahdollisimman valmista tekstiä. Palautteita saatuani totesin, että eipä se niin mennyt. Omalle tekstilleen tosiaan tulee sokeaksi, ja siksi esilukijoita ja kustannustoimittajia tarvitaan. En esimerkiksi ollut yhtään huomannut, että olen käyttänyt turhan usein tiettyjä sanoja/ilmauksia. Mutta tällaista se on ilmeisesti kaikilla, tuskin menestyneiden konkarikirjailijoidenkaan teoksista julkaistaan ensimmäistä/vain heidän näkemäänsä versiota.

Olen saanut tässä kuussa myös kivoja kirjastouutisia. Luulin, että ne kirjastot, jotka aikovat hankkia Dionnen tytöt, olisivat tehneet sen viime vuonna. Mutta näköjään jotkut kirjastot vaan heräsivät myöhään. Nyt Dionnen tytöt on siis lainattavissa myös Raumalla ja tilauksessa Kajaaniin. Seuraan Dionnen tyttöjen lainaustilastoja Tampereen kirjastoissa, ja kirjat ovat olleet melkein koko ajan lainassa lokakuusta lähtien, jolloin ne tulivat lainattaviksi. Edelleen on jotenkin jännä ajatus, etten voi tietää, ketkä kaikki Dionnen tytöt lukevat. Se puolestaan on ihanan hykerryttävä ajatus, että periaatteessa joku voi lukea sitä juuri tällä hetkellä. Sen verran kirja on kuitenkin ollut paikalla lähikirjastossani, että pääsin ottamaan tämän Dionnen tytöt kirjaston hyllyssä -kuvan. On päässyt hienoon seuraan, Anne Leinosen Viivamaalarin viereen.

Pääsin myös haastateltavaksi Lukujonossa –kirjablogiin.