Uuden kirjan odotusta

Florenian neidot lähti painoon eilen illalla. 😊 Kirja julkaistaan Tampere Steampunk Festivalin yhteydessä, joka on 15-17.9. www.steampunk.fi

Kirjan kansikuva näyttää tältä.

Ohessa takakansiteksti: "Pihlajainen Larissa Morei odottaa lasta ja elää Marianbergin kaupungissa taiteilijamiehensä Henrikin kanssa. Aikaisemmat kovat kokemukset ovat jättäneet jälkensä, ja haave tanssijattaren urasta karkaa yhä kauemmaksi. Kestääkö Larissan ja Henrikin rakkaus uusia koettelemuksia?

Larissan koivuinen sisarpuoli Tiziana pitää kukkakauppaa liikekumppaninsa Geraldinen kanssa. Välit äitiin ja isäpuoleen ovat yhä kireät, sillä nämä syyttävät Tizianaa avioliittosopimuksen rikkomisesta. Tiziana joutuu punnitsemaan tunteitaan ja ratkaisemaan, haluaako saada selville, kuka on hänen biologinen isänsä.

Henrikin käly Margaret asuu Hollingsin kartanossa. Margaretia kaihertavat hänen aviomiehensä Viktorin tuttavalliset suhteet palvelusväkeen, etenkin leppäiseen piikaan Neiliaan. Hankalaa on myös elää yhä äksymmäksi käyneen apen Valdemarin kanssa saman katon alla.

Florenian neidot on romanttinen ja sateenkaareva fantasiaromaani, joka jatkaa Koivu ja pihlaja -romaanista tuttujen puukansan sisarusten tarinaa ja toimii hyvin erikseen luettunakin. Kepeän romantiikan ja ihmissuhdekiemuroiden rinnalla teos tarjoaa vakavaa pohdintaa menetyksestä toipumisesta, erilaisuudesta ja oman elämänpolun löytämisestä.”

Ja tässä Florenian neitojen kartta. Sekä kannesta että kartasta kuuluu kiitos kirjailijakollegalleni, monilahjakkaalle Eve Lumertolle. 

Koska minulla on nykyään niin hyvä kustantajasuhde, uskalsin tällä kertaa lähettää Florenian neidot kustantajalle ilman esilukukierrosta. Toki en lähetä kustantajalle mitään sellaista, mihin en ole itse tyytyväinen, mutta olin varautunut siihen, että koska skippasin esilukukierroksen, käsiksessä olisi enemmän kustannustoimitettavaa kuin kahdessa aiemmassa Nysalorin julkaisemassa kirjassa. Mutta selvisinkin yllättävän vähällä editoinnilla: sisällöllisiä/juoneen liittyviä muutostoiveita ei tullut lainkaan, vaan editointi oli lähinnä kieliasun hiomista. Aiemmin kaikissa romaanikäsiksissäni oli esilukijoille lähtiessä jotain sisällöllistä parannettavaa: logiikkaan, lukujen järjestykseen, juonenkäänteisiin tai hahmojen syventämiseen liittyen, olen tehnyt kaikkiin jokusen uuden kohtauksen palautteiden perusteella, ja Dionnen tytöistä poistin lopulta yhden näkökulmahenkilönkin. Näköjään kirjailijan taidoissani on tapahtunut siinä(kin mielessä kehittymistä, että huomaan nykyään paremmin itse sellaiset logiikkavirheet yms. jotka ennen vaativat jonkun toisenkin silmiä. Ehkä tämä on aika yleinen kehityskulku kirjailijoilla, että ensimmäisiä kirjoja viilataan pidempään?

Silti ensimmäiset lukijapalautteet jännittävät minua yhä paljon. Ja edelleen pelottavin ajatus on: entä jos ei kukaan lue Florenian neitoja, tai ei ainakaan sano siitä mitään. Päällimmäisenä tunteena on nyt joka tapauksessa kupliva ilo, että kohta, ihan kohta Florenian neidot on valmis kirja.